Pyhäinpäivänä kävin haudoilla muistamassa jo sateenkaarisillalle siirtyneitä ystäviä. Ensimmäinen kosketukseni koiriin on ollut jo aivan pienenä; tuolloin perhepiirissä oli kultainennoutaja Pontus. Pontus oli paras ystäväni ja koira, josta itselläni ei ole kuin hyviä muistoja.



Pontus siirtyi sateenkaarisillalle 1995.

Vuonna 1996 perheeseemme saapui Onni (Viltin Onni), josta olenkin aiemmassa postauksessa kertonut. Onni on minulle Onni isolla O:lla. Onnin menetys vuonna 2007 oli elämäni tähän astisista tapatumista kamalin ja raskain. Ystävä, jolle olin voinut kertoa kaiken. 

Pyhäinpäivänä vein kynttilät molemmille rakkaille. Onneksi aina on jäljellä muistot.








Jekkun mökki

Olen jo jonkin aikaa miettinyt Jekkulle mökin (=kevythäkin) hankkimista, ja kun Petolassa nuo kevythäkit olivat -20%, päädyin hänelle vihdoin sellaisen hankkimaan. Ensisijaisesti tuo mökki tuli vierasautotarpeeseen eli mikäli Jekkun on tarvis liikkua muussa kuin omassa autossani. Pitemmillä matkoilla tuo saa välillä jonkinsortin ahdistuneisuuskohtauksia, jossa takaluukku ahdistaa ja lattiaa tarvitsee alkaa kuopimaan. Omassa autossani tällaista ominaisuutta ei esiinny - liekö syynä oma häkki, jossa tuo kokee olevansa ns. turvassa, ei ole liikaa tilaa ympärillä. Kevythäkki on sopivan kevyt ja sen saa helposti kasaan, joten liikuteltavuus on hyvä. Olen myös aivan pienesti pohtinut, josko Jekkua uskaltaisi / viitsisi viedä esimerkiksi Viron puolelle näyttelemään, joten siihenkin mahdolliseen tarpeeseen tuo häkki on oiva kapistus. 

Häkkiä testailtiin heti kotona ja hyvin Jekku tuntui häkkiin menevän. Kuvassa ehkä ilme kertoo muuta :D 



Mökki on osoittanut myös suurta suosiotaan kissojen keskuudessa. Tytöt ovat olleet hyvin kiinnostuneita mökistä ja viettäneet siellä aikaansa. Ehkä heille seuraavaksi oma... ;) 

Mocca toimi häkin testauksen aikana virallisena valvojana. Hän ei mahtunut kyseiseen häkkiin (70 x 52 x 52).